FIS: Missä näet suurimmat edut lajille siitä, että naiset ja miehet ajavat samoja matkoja?

Pierre Mignerey: Kyse on mahdollisuudesta, jonka tämä päätös on luonut kilpailumuotojemme virtaviivaistamiseksi. Se merkitsee virstanpylvästä ja vaikuttaa moniin fantastisiin tarinoihin, joita kirjoitetaan jo nyt jatkuvasti kilparadoilla.

Nyt keskitytään siihen, että yritämme toteuttaa sen tuotteeksi, jotta tv-ajat ovat houkuttelevia lajimme esittämiselle ja tarinat kerrotaan. Se edellyttää, että kaikki asianosaiset ovat avoimia tälle muutokselle uteliaisuudella ja päättäväisyydellä.

Urheilupuolella meidän on löydettävä keinoja toteuttaa kilpa-ajomatkat niin, että se pysyy houkuttelevana ja tietysti myös terveellisenä urheilijoiden osallistumisen kannalta.

Tulevalle kaudelle hyväksytyt kilpailumatkat ja -muodot antavat mahdollisuuksia lisätä maastohiihdon potentiaalia, sillä lähes joka viikonloppu on vakio-ohjelma, joka sisältää sprintin, 10 km:n intervallistartin ja joko 20 km:n massastartin tai joukkuekilpailun. Kaikki nämä formaatit tarjoavat hyvän pohjan viihdyttävälle ohjelmalle: ei liian pitkä, ei liian lyhyt, paljon vauhtia ja toimintaa.

Uskon vahvasti, että katsojat – erityisesti seuraava sukupolvi – haluavat katsoa juuri tätä. Samalla se ei pilaa maastohiihdon luonnetta urheilulajina.

Kuulostaa ehkä paradoksaaliselta, mutta uskon, että tämä vakio-ohjelma antaa myös mahdollisuuden lisätä monipuolisuutta kilpailuohjelmaamme. Pystymme nimittäin järjestämään enemmän pidempiä kilpailuja kuin aiemmin, jolloin meillä oli lähinnä sprinttejä ja 10 km:n kilpailuja naisille ja 15 km:n kilpailuja miehille. Kun sprintti, 10 km ja 20 km ovat keskeinen vakio-ohjelma, kaikilla urheilijoilla on hyvät mahdollisuudet, ja se luo entistä enemmän siltoja sprintterien ja pitkän matkan asiantuntijoiden välille.

FIS: Mistä kriittisistä kohdista voitte olla samaa mieltä ja miten käsittelette niitä?

Pierre Mignerey: Itse asiassa en näe mitään suuria ongelmia. Ensimmäisenä vuonna joudumme tietysti tekemään muutamia muutoksia tapahtuman aikatauluun ja lähtöaikoihin, mutta pitkällä aikavälillä olen melko varma, että se helpottaa joukkueita, järjestäjiä, televisiota ja tietysti myös katsojia. Vakiointi, ennustettavuus, yksinkertaisuus ja joustavuus ovat varmasti suuri etu lajillemme tulevaisuudessa.

FIS: Mitkä olivat ensimmäiset askeleet FIS:n neuvoston hyväksynnän jälkeen?

Pierre Mignerey: Aloimme tehdä yhteistyötä järjestäjien kanssa, jotta voimme tehdä tarvittavat muutokset kilpailuratoihin ja tapahtuman aikatauluun. Sitten teemme yhteistyötä TV-asiantuntijoiden ja TV-johtajien kanssa, koska heidän tuotantonsa ja grafiikkansa laatu on tavanomaiseen tapaan ratkaisevan tärkeää, jotta katsojille saadaan hyvä näkyvyys ja viihdettä.

Vaikka lopulliset päätökset tulevien MM-kilpailujen (vuodesta 2025 alkaen) ja OWG:n kilpailuohjelmasta tehdään vasta ensi keväänä, alamme keskustella siitä hyvin pian eri sidosryhmien kanssa.

FIS: Kun tarkastellaan kauden 2022/23 kokonaisuutta, kuinka tyytyväinen olet tulevaan kilpailukalenteriin?

Pierre Mignerey: Sanoisin, että kilpailukalenteri on erittäin hyvä, lähes ihanteellinen. Ensinnäkin siksi, että meillä on nyt kalenteri, joka on järjestetty lohkoihin, joissa on optimoidut matkat, enemmän kilpailuja kilpailupaikkaa kohti ja taukoja kauden aikana, jotta urheilijat voivat levätä, harjoitella ja pysyä korkeuksissa kauden aikana.

Toiseksi siksi, että mielestäni kilpailumuodot ovat järkeviä julkaistussa muodossaan. Meillä on vakiokilpailuohjelma ja samaan aikaan kalenterissa on jonkin verran vaihtelua 20 kilometrin matkoilla, seka- tai sukupuolikohtaisilla joukkuekilpailuilla.

Silti sanoisin ”melkein” ihanteellinen kalenteri, koska ideaalitilanteessa Oslon/Holmenkollenin 50km:n pitäisi olla viikkoa myöhemmin eikä heti MM-kisojen jälkeen. Formaatin kannalta meiltä puuttuu luultavasti yksi Skiathlon ja olisi hienoa sisällyttää pisteestä pisteeseen -kilpailu jälleen tulevaisuudessa.

*