Virginia De Martin on edustanut FIS:n maastojuoksijoiden näkemystä maastokomiteassa ja FIS:n neuvostossa yhdessä kollegansa Martti Jyhlän kanssa.
Yli kuukausi on kulunut siitä, kun päätös naisten ja miesten tasavertaisten matkojen käyttöönotosta julkistettiin. On aika palata Virginian kanssa yhteen ja selvittää, millaisia kokemuksia hän sai ennen ja jälkeen päätöksen tekemisen urheilijoiden edustajana.
Haastattelu
Maastojuoksukomiteassa käytävien keskustelujen valmistelemiseksi tasa-arvoisten etäisyyksien toteuttamisesta urheilijat saivat kertoa näkemyksiään aiheesta urheilijoiden edustajien vuosittain tekemän urheilijakyselyn kautta. Kun heiltä kysyttiin, haluaisivatko he kilpailla yhtäläisiä matkoja (riippumatta siitä, millä matkalla), suurin osa urheilijoista (67 % miesurheilijoista ja 88 % naisurheilijoista) valitsi, etteivät he halua kilpailla yhtäläisiä matkoja.
FIS Cross-Country: Virginia, mikä on näiden urheilijatutkimuksen lausuntojen taustalla?
Virginia De Martin: Nämä luvut olivat meille urheilijoiden edustajille todella yllättäviä. Vaikka aiemmissa urheilijatutkimuksissa tyhjät numerot olivat aina osoittaneet, että enemmistö äänesti tasavertaisia matkoja vastaan, huomasimme silti vahvan suuntauksen kohti tasavertaisten matkojen hyväksymistä. Näen useita mahdollisia syitä kyselyn lukujen taustalla.
Ensinnäkin jotkut urheilijat tulkitsivat kysymykset ”yhtäläisistä kilpailumatkoista” siten, että he olettivat, että kaikki naisten kilpailut mukautetaan miesten nykyisten kilpailumatkojen mukaisiksi. Kyselyssä ei tosiaankaan ollut lopullista ehdotusta siitä, mitkä ovat naisten tarkat kilpailumatkat – koska tämä keskustelu käytiin vasta FIS:n kevätkokouksissa kuukausi kyselyn lähettämisen jälkeen. Siksi olisi voinut olla vaikea kuvitella, miten tällainen muutos voitaisiin toteuttaa.
Toinen syy, erityisesti naisten osalta, saattoi olla pelko siitä, että pidemmät matkat saattaisivat ”tappaa show’n”, koska kilpailijoiden väliset etäisyydet olisivat suuremmat.
Jotkut urheilijat reagoivat myös tietyllä verkkaisuudella suuriin muutoksiin, mikä on tietenkin voinut myös vaikuttaa vasteisiin. Kestää yleensä aikaa ennen kuin suuret muutokset hyväksytään, vaikka urheilijat ovatkin halukkaita auttamaan lajin kehittämisessä.
